Riikka Karppinen Järkivihreä Lapista

Kevitsan kaivos voi olla seuraava Talvivaara

Yle uutisoi perjantaina (22.3.) Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen kasvavista ympäristöongelmista. Kaivoksen jätealtaasta pääsee metalleja pohjaveteen, ja vastaavasti pieneen jätealtaaseen pulppuaa puhdasta pohjavettä. Myös kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousussa tarkkailukaivoissa. Ongelma on vain pahentunut vuodesta 2017, jolloin ensimmäiset pohjavesipäästöt kaivosalueella havaittiin – eikä kukaan tiedä syytä kiihtyvälle ongelmalle.

Kaivostoiminnassa valvonnan ja luvitusprosessien luvataan olevan tarkkoja. Vaikka suunnitelmat näyttävät paperilla hyvältä, on tosiasia, että luonnon reagointia sen laajamittaiseen muokkaukseen on miltei mahdotonta arvioida ennalta. Sen on osoittanut myös käytäntö.

Kaivosteollisuuden kohtaamasta kritiikistä puhuttaessa alan edustajat muistuttavat, etteivät kaikki kaivokset ole Talvivaaroja. Siitä huolimatta monet kaivokset ovat painiskelleet lukuisissa ongelmissa aivan viime vuosina. Kaksinkertaisesti suojellulla Viiankiaavan Natura- ja soidensuojelualueella tutkiva Anglo American aiheutti alueelle 11 öljyvuotoa. Kaivosyhtiö Mawson sai tuomion luonnonsuojelurikoksesta Rompaksen suojelualueella Ylitorniolla ja Rovaniemellä. Hituran kaivoksen loppusiivouksesta on jäämässä jo noin 20 miljoonan euron lasku veronmaksajien kustannettavaksi, ja Orivedellä toimiva Dragon Mining -yhtiö jäi kiinni jo toistakymmentä vuotta pidetystä salaisesta ja luvattomasta kaatopaikasta. Kittilän kaivoksen jätepato vuoti kuukausia vuosina 2015–2016, eikä ympäristölupiin ollut syystä tai toisesta merkitty velvoittavia raja-arvoja vesistöpäästöille.

Yhden huonomaineisen toimijan sijaan kyse on koko alan rakenteita vaivaavista ongelmista – ja siksi niihin on puututtava yhtenäisesti.

Kun vuonna 2011 tuotannollisen toimintansa aloittanutta Kevitsan kaivosta suunniteltiin Sodankylään, Ruralia-instituutti ennusti asukasluvun kasvavan noin 20 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Todellisuudessa tällä hetkellä reilun 8 400 asukkaan kunnassa asukasluku on laskenut kaivoksen aloitettua toimintansa. Ylioptimistisilla ennusteilla ruokitaan kaivosbuumia, jonka realiteetit tulevat ilmi vasta vuosia myöhemmin. Silloin myös vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät.

Sodankyläläisten huoli puhtaiden pohjavesien kohtalosta on käynyt toteen. Ympäristöongelmien lisäksi Kevitsan kaivos toi viime viikolla myös taloudellisia huolia Sodankylän budjettiin, kun kunta joutuu palauttamaan yhteisöveroja yhteensä yli miljoonan euron edestä Bolidenin sisäisen verosuunnittelun vuoksi.

Kaivostoiminnalle on asetettava pikaisesti vahvemmat lain edellyttämät rajat, jotka palvelevat paremmin paikallisia ihmisiä, elinkeinoja, taloutta ja luontoa. Käytännössä se tarkoittaa jämeriä uudistuksia kaivoslakiin. Kaivosten vesistövaikutukset tulee minimoida, toiminnan valvonnalle tulee asettaa riittävät resurssit ja ympäristöselvityksiä on tiukennettava. Koska kaivosten todellisia ympäristövaikutuksia on mahdotonta ennakoida, malminetsintä ja kaivostoiminta suojelualueilla on kiellettävä. Kunnan aseman vahvistamiseksi paikallistaloutta tukeva louhintakorvaus tulee ottaa käyttöön. Sekä kaivosten vahinkotilanteita että konkursseja varten tulee perustaa erilliset rahastot, jotta veroeurojen käyttö yhtiöiden poikkeustilanteissa saadaan päätökseen. Kaivoksille tarvitaan myös riittävät suojavyöhykkeet muun muassa asutuksen, matkailun ja poronhoidon kannalta tärkeiden alueiden turvaamiseksi.

Kaivosteollisuutta koskevien pelisääntöjen on oltava selkeät ja yhtenäiset. Sekä kunnan että paikallisten ihmisten on voitava luottaa, että kaivosyhtiöiden antamista lupauksista pidetään myös toiminnan alettua kiinni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset