Riikka Karppinen Järkivihreä Lapista

Koulutus on Lapin ja Suomen kivijalka

Kevät on yhteishakujen aikaa: haku lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin päättyi eilen tiistaina, ja ensi viikolla on korkeakouluhakujen avautumisen vuoro. Koulutus ja osaaminen muodostavat vankan pohjan suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle, ja niiden puolustaminen on näinä päivinä ensiarvoisen tärkeää.

Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu Jyrki Kataisen, Alexander Stubbin ja Juha Sipilän pääministerikausilla vuositasolla noin miljardi euroa. Leikkaukset ovat kohdistuneet laaja-alaisesti opetusresursseihin sekä opettajien, koulun henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointiin, ja johtaneet ryhmäkokojen kasvuun ja opetustarjonnan supistumiseen.

Myös opintotukea on myllätty viime vuosina jatkuvasti uusiksi. Opintorahaa on leikattu neljänneksellä, tukikuukausia on vähennetty ja tuen saamisen ehtoja tiukennettu, mikä aiheuttaa jo muutenkin paineiden keskellä kamppaileville opiskelijoille kohtuutonta taakkaa. Taloudellista ahdinkoa joudutaan paikkaamaan usein pätkätöillä, jotka vievät aikaa ja energiaa pois opiskelusta ja viivästyttävät valmistumista sekä siirtymistä oman alan työtehtäviin. Seuraavalla hallituskaudella opiskelijoiden opintoraha tulisi palauttaa takaisin vuotta 2015 edeltävälle tasolle: sillä vähennetään nuorten velkaantumista jo ennen valmistumistaan, vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa sekä mahdollistetaan opiskelijoiden keskittyminen opintojensa edistämiseen.

Koulutusmahdollisuuksien alueellinen kattavuus ja opintotarjonnan monipuolisuus ovat avainasemassa Lapissa. Tämän lisäksi jokaisella lapsella pitää asuinpaikastaan riippumatta olla mahdollisuus saada varhaiskasvatusta ja käydä koulua lähellä kotiaan. Lappilaisille nuorille on taattava puitteet opiskella omalla kotiseudullaan myös toisen ja korkea-asteen tutkinto ilman koulutuspolitiikan keskittämisen ohjaamaa muuttoa etelään.

Työelämän murros ja uudenlaiset vaatimukset asettavat muutostarpeita myös nykyisille rakenteille. Koska tulevien vuosien ja vuosikymmenten työmarkkinat vaativat korkeaa osaamista, pelkän peruskoulun sijaan vähintään toisen asteen koulutus – joko ammattikoulussa tai lukiossa – muodostuu välttämättömäksi. Oppivelvollisuuden pidentämisellä ehkäistään samalla myös nuorten syrjäytymistä. Toisen asteen koulutuksesta tulee tehdä aidosti maksutonta, ja jokaiselle nuorelle on löydettävä koulutuspaikka.

Tulevaisuus sisältää monia haasteita, ja ne haasteet voidaan ratkaista tieteen, tutkimuksen ja osaamisen avulla. Työelämä, sen muutos ja kansainvälistyminen edellyttävät myös elinikäistä oppimista, minkä vuoksi jopa kokonaan uudelle uralle kouluttautumisen tulee olla mahdollista.

Koulutus tarvitsee kunnianpalautuksen. Siihen käytetyt resurssit maksavat itsensä takaisin ja näkyvät yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja osaamisen kasvuna. Koulutus tuleekin nähdä kuluerän sijaan sijoituksena tulevaisuuteen. Korkea osaaminen on Suomen tärkein kilpailuetu ja pääoma, ja sillä me ratkaisemme haasteita niin meillä kuin maailmalla, tänään ja tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Peukutan, koska koulutuspolitiikassa tehdään mielestäni aitojen uudistusten sijasta näivettäviä ratkaisuja. Jälkikasvuni menetti Sipilän hallituksen leikkausten vuoksi työpaikkansa pari kuukautta sitten. Suuntaa varmaan jossakin vaiheessa ulkomaille, jos ei kotimaasta ala töitä tohtorille löytymään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset