Riikka Karppinen Järkivihreä Lapista

Jäämeren radan kaavamerkintä on poistettava

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti helmikuussa Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportista, jonka tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Raportissa todetaan yksioikoisesti, ettei jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää esitetä. 

Suurin syy Jäämeren ratahankkeen kuoppaamiselle raportissa on radan taloudellinen kannattamattomuus: hanke ei löisi leiville minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. On selvää, ettei jo lähtökohdiltaan taloudellisesti kannattamatonta hanketta ole perusteltua tai vastuullista ajaa eteenpäin. Tästä huolimatta Jäämeren rata kummittelee kuitenkin edelleen kaavamerkintänä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa.

Samana päivänä kun raportti julkaistiin, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kommentoi Ylelle (11.2.), että ratahanketta arvioitaessa on katsottava kauemmas tulevaisuuteen ja arvioitava muun muassa saamelaisten kotiseutualueen toimintaympäristöä vuonna 2040. Juuri tulevaisuuden toimintaympäristöä perustellaan syyksi sille, että ratahankkeen kaavamerkintä halutaan säilyttää. Kaavamerkinnän säilyttäminen on kuitenkin myös tulevaisuuden näkökulmasta kestämätöntä, ja syitä on monia.

Vuosikymmeniin venyvät hankkeet lisäävät paikallisten epätietoisuutta, ja niihin liittyvä epävarmuus hankaloittaa alueen muuta kehitystä ja uskallusta investointeihin. Myös tulevaisuudessa, kuten nytkin, hankkeen kannattavuus tulisi pohjautumaan Lapin luonnonvarojen laajamittaiselle ja kestämättömälle käytölle niin mineraalien, kasvavien hakkuiden kuin esimerkiksi arktisen öljynporauksen osalta. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ja toimet elinkelpoisen maapallon puolesta tulevat kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Kun yhteiskunnat yhä voimallisemmin edistävät kiertotalouden kehitystä, uusien luonnonvarojen käyttöönottoon perustuvien hankkeiden rooli pienenee tulevaisuudessa.

Jäämeren rataa on toisaalta perusteltu myös matkailun kasvulla. Yksistään matkailu ei kuitenkaan tee hankkeesta kannattavaa: ei edes silloin, vaikka turismi Lapissa kasvaisi huomattavasti. Jäämeren ratahankkeen osalta onkin vaikea nähdä tulevaisuutta, jossa rata olisi taloudellisesti kannattava, se ei heikentäisi oleellisesti pohjoisen luontoa, se ei heikentäisi oleellisesti Saamenmaata ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, eikä sen kannattavuus perustuisi Lapin luonnonvarojen hyödyntämiselle. Kuinka todennäköistä on, että nämä neljä ehtoa täyttyisivät yhtä aikaa?

On totta, että raideliikenne on ilmastolle ystävällisempi vaihtoehto kuin lentoliikenne – mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jäämeren radan olemassaolo ja kokonaisvaikutukset perustuvat monin tavoin kestämättömälle pohjalle. Kun suljemme oven vanhanaikaisilta hankkeilta, voimme suunnata katseet aidosti tulevaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset