Riikka Karppinen Järkivihreä Lapista

Keskustan metsähakkuutavoitteet ovat kestämättömiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi Uutissuomalaisen haastattelussa (3.3.2019) keskustan tavoittelevan metsien hakkuiden kasvattamista. Sipilän mukaan hakkuutavoitteen kasvattaminen entisestään on kestävää sekä kasvattaa Suomen hiilinieluja samanaikaisesti. Tosiasiassa väite on lukuisten viimeaikaisten tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen vastainen.

Viime vuoden puolella julkaistu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti löi pöytään kovat luvut: ilmaston lämpeneminen tulee pystyä pysäyttämään 1,5 asteeseen vuoteen 2040 mennessä maapallon elinolosuhteiden pitämiseksi elinkelpoisina. Tässä tavoitteessa metsien rooli sekä jo olemassa olevana hiilivarastona että hiilensitojina ilmakehästä on korvaamaton – ja korostuu tulevaisuudessa entisestään.

Toisin kuin Sipilä väittää, vihreät eivät ole myöskään suinkaan kieltämässä metsien käyttöä kokonaan. Talousmetsistä saatavalla puulla on paikkansa esimerkiksi rakentamisessa, ja ennen kaikkea puun käytön jalostusarvoa maassamme tulee kehittää pidemmälle. Pelkästään sellukattilaan suomalaiset metsät eivät kuitenkaan kuulu. Hakkuiden järkevöittämistä niin ympäristön kuin paikallisten näkökulmasta edesauttavat myös selvät säännöt: esimerkiksi avohakkuiden sijaan siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen valtion mailla olisi tähän tasapainoinen ratkaisu.

Lapissa metsänhakkuiden vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä arjessa. Metsiä on hoidettu jo niin tehokkaasti, ettei jäljelle ole pian jäämässä enää mitään hoidettavaa.

Ilmaston ohella metsähakkuut vaikuttavat haitallisesti myös luonnon monimuotoisuuteen. Vanhat, monimuotoiset metsät kannattalevat monipuolista lajikirjoa, joiden elinympäristöt ovat kasvavien hakkuiden vuoksi vaarassa tuhoutua. Muutokset luonnossa kohdistuvat myös tuttuihin lajeihin: esimerkiksi mustikkaa on metsissämme nykyään puolet vähemmän kuin 1950-luvulla. Väheneminen johtuu avohakkuista, maanmuokkauksesta ja puustojen tihentymisestä.

Lapissa metsät tarjoavat lisäksi huomattavaa virkistysarvoa. Niiden osuutta paikallisten hyvinvoinnissa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa tulee puolustaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Eivät liene asiat Lapissa vallan huonosti, koska maakunnassa on suhteellisesti eniten suojeltuja metsiä eli 27,1 % metsäpinta-alasta.
https://www.luke.fi/uutiset/metsapinta-alasta-suoj...

X

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Noilla luvuilla Lapissa on lähes 30 % metsäpinta-alaa joka ei enää sido hiiltä, ainoastaan säilyttää sen, mitä kullekin alueelle on aikojen saatossa sitoutunut.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eihän tuo pidä paikkaansa. Kasvaa se metsän biomassa eli sidotun hiilen määrä suojelualueillakin. Niilläkin on hyvin eri-ikäisiä metsiä ja erilaisia metsätyyppejä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Viimeisimmän kauppatilaston mukaan metsätilojen keskihinta Lapissa oli 827 euroa/hehtaari. Koska kyseessä on keskihinta, on osa kiinteistöistä luonnollisesti tuota halvempia.
Metsän, kuten myös suon, voi suojella ostamalla sen, minkä jälkeen ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Helppoa, jos oikeasti haluaa metsän suojella - tuollaisen rahasumman tienaaminen tai pankista lainaaminen on useimmille täysin mahdollisuuksien rajoissa. Jostain syystä hyvin harva vain sitä haluaa tehdä (paitsi kalastaja Linkola, mutta kalastajilla onkin kovat palkat).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vapo myi turvevarauksiaan aivan äskettäin huutokaupalla, keskihinta oli noin viisataa euroa hehtaarilta. Nyt sitten vain vihreät turvesoita ostamaan.

Suomen metsien arvioitu vuosikasvu on 109,9 miljoonaa kuutiota ja hakkuut alle 90 miljoonaa kuutiota, missä tuo laskelma menee miinukselle?

On aika itsekästä puhua, että ikimetsiä ei saa hakata, kun sellainen arvo pitää saada myös meidän lapsenlapsillekin, eli kun nyt uudistat metsäsi niin siinä on sitten lapsenlapselle näyttämistä omille lapsilleen. Jos jättää nyt iki metsän pystyyn se ränsistyy, eikä siitä ole tenaville mitään iloa sadan vuoden päästä.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Vihreät voivat perustaa "Metsien suojelu Oy:n" josta Suomen kansalaisilla on oikeus ostaa ja omistaa osakkeita (ei ulkomaalaisilla ).
Yhtiön perustamiskirjassa oltava maininta, että omistajien rahoilla saa ostaa vain välittömästi suojeltavia alueita.

Lapin tulevaisuuden (Taitaa olla nykyisinkin) merkittävin elinkeino on turismi, joten jokamiehenoikeus noilla alueilla tulee turvata. Ei kaivoksia. Lisää ympärivuotista turismia.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Et vissiin ole kuullut Luonnonperintösäätiöstä?

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ja vielä tähänkin blogiin muistuksena että sutta (ilmaston lämpenemistuhoa) on huudettu jo 1990 -luvulla. YK:n varoitus vuodelta 1989 AP tietotoimiston artikkelissa luettavissa tästä linkistä

https://wattsupwiththat.com/2019/03/03/icymi-the-u...

Susi ei ole tullut, paitsi biologiset sudet lisääntyneet...haitaksi asti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vaalien alla tämä tuska vain kiihtyy.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Riikka Karppinen tuo blogissaan esille vihreiden harhaisen kannan, että hakkuut estävät metsän toimimisen hiilinieluna. Asia on juuri päinvastoin. Kun metsiä vaikka avohakataan, niiden teho hiilinieluna on muutaman vuoden kuluttua aikaisempaa suurempi. Vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Ikimetsät vain säilyttävät sen hiilen, mitä niihin on aikojen saatossa kertynyt ja sekin ominaisuus heikkenee, kun metsä ennen pitkää lahoaa paikoilleen ja kasvu on hitaampaa kuin vanhojen lahopuiden poistuma.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Muistaakseni avohakkuun jälkeen menee 20-30 vuotta kunnes sama hiilinielu saavutetaan. Ei muutama vuosi.

Ikimetsien suhteen en olisi huolissani, sillä esim Etelä-Suomessa niitä on alle prosentti ja ne ovat tarpeen biodiversiteetin ylläpitämiseksi lähinnä suojeltuna alueina.

Muutoinkin Suomessa ei ole mikään kovin akuutti ongelma ne metsät, joiden kasvu on pysähtynyt. Metsiemme ikärakenne on muuttunut merkittävästi ja peilattuna siihen, että metsän kasvu pysähtyy noin 120 vuoden iäassä, niin niitä ei ole paljon. Tuolla voi tutustua käyriin Suomen metsien ikärakenteesta.

https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/metsa...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

On aivan järkyttävää lukea näitä yhteen metsäkuvioon liitettyjä kommentteja. Metsänhoito on pitkä jänteista puuhaa. Vain siten, että joka vuosi säännöllisesti hakataan tietty määrä, on eri kasvuikäisiä metsälöitä. Kun nyt tehdään jollekin kuviolle päätehakkuu, on 19 vuotta sitten tehdyt päätehakkuiden jälkeen kasvatetut metsälöt kiihkeimmässä kasvun vaiheessa. Samoin kuin 20 vuotta sitten hakatut tai 18 vuotta sitten hakatut. Ilman tämän asian ymmärtämistä, on aivan turha puhua hiilinieluista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Pääpointtini liittyi Suomen metsien ikärakenteen muutokseen ja voit joidenkin metsälöiden kohdalla kertoa vaikka mitä idealistista kuvaa, mutta koko maan statistiikka osoittaa koko maan tilanteen.

Osa on pitkäjänteisiä ja osa ei. Se että kaikki metsänomistajat tai mm Metsähallitus viime vuosina toimisi aina noin metsissään on toiveajattelua.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Lapin metsien kasvu on noin viisikertaistunut sotien jälkeen huolellisella metsänhoidolla. Suomen metsät kasvavat moninkertaisesti esim suurempaan Kanadaan verrattuna koska Suomessa metsät uudistetaan hakkuun jälkeen ojituksilla ja sopivilla puulajeilla.
Nythän jos ilmastonmuutos on totta, kuten uskon niin Suomen metsät, varsinkin kuuset ja koivut eivät tule kestämään muuttuvia olosuhteita eli ne on poistettava lähivuosikymmrninä metsistä. Lahoavat, tautien, myrskyjen runtelemat metsät muuttuvat hiilipäästöjen lähteeksi hyvin nopeasti ilman rajuja uudistustoimenpiteitä. Hakkuut on valitettavasti aloitettava kuolevista ikimetsistä..

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Miten niin valitettavasti? Se on pakko, jos metsän hiilinieluominaisuus halutaan säilyttää. Itsekin toteat: "Lahoavat, tautien, myrskyjen runtelemat metsät muuttuvat hiilipäästöjen lähteeksi hyvin nopeasti ilman rajuja uudistustoimenpiteitä."

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

"Sipilän mukaan hakkuutavoitteen kasvattaminen entisestään on kestävää sekä kasvattaa Suomen hiilinieluja samanaikaisesti. Tosiasiassa väite on lukuisten viimeaikaisten tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen vastainen."

Tähän pitäisi nyt saada ne lukuisat tutkimukset, joiden mukaan hakkuiden kasvattamisesta huolimatta hiilinielu ei kasva. Hakkuut jäädyttämällä tai jopa hakkuita vähentämällä hiilinielu kasvaisi toki vielä enemmän, mutta tämä ei tee Sipilän väitettä tyhjäksi.

"Hakkuiden järkevöittämistä niin ympäristön kuin paikallisten näkökulmasta edesauttavat myös selvät säännöt: esimerkiksi avohakkuiden sijaan siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen valtion mailla olisi tähän tasapainoinen ratkaisu."

Virkistyskäyttöön peitteisempi metsänhoito sopisi paremmin, mutta onko jatkuva kasvatus automaattisesti parempi hiilinielun ja biodiversiteetin kannalta?

Mielestäni yksityisillä pitää olla vapaus päättää metsäomaisuudestaan, mutta metsähallitus voisi painottaa rahallisten tuottotavoitteiden sijasta enemmän monimuotoisuutta ja hiilinieluja. Tosin aika hyvää työtä se kyllä näyttää tekevän jo nyt:

https://www.koillissanomat.fi/uutiset/metsahallitu...

Kun tulee tuottoa, on varaa pitää yllä esim. kansallispuistoja ja retkeilyalueita.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Hakkuut jäädyttämällä tai jopa hakkuita vähentämällä hiilinielu kasvaisi toki vielä enemmän.."

Asia on päivastoin. Lainaamani virke olisi oikein, jos sanan enemmän tilalle olisi sana vähemmän. Lisäksi totean, ettei harsintahakkuu, jolloin metsästä poistetaan järeää puustoa, ole vaihtoehto metsän uudistamiselle alueilla, joiden puusto ei ole siinä määperässä parhaiten viihtyvää ja kasvavaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Viljo Heinonen, olet väärässä väitteinesi.

Lyhyellä aikajänteellä hiilinielu kasvaisi huomattavasti, jos hakkuut jäädytetään kokonaan tai niitä vähennetään reilusti. Sinun kaavailemasi koko Suomea koskeva ikimetsätila saavutettaisiin vasta sadan vuoden kuluttua. Siihen asti hiilinielu kasvaisi.

Sekoitat lisäksi asioita. Harsintahakkuulla päästään uudistamiseen yhtä varmasti kuin avohakkuullakin. Tuolloin toki harsinnan yhteydessä on tehtävä voimakkaampaa valintaa uudistusta suosien.

Uudistamistarve toisaalta poistuu lähes yhtä tehokkaasti luonnonvalinnankin myötä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No kannatan sitä, että hakkuita senverran, että työllisyys säilyy. Nykyiset hakkuumääřät eivät ole sulkeneet tehtaita ja puita pitäisi penkoa jälsigeenin kohdalta,että sillai voi puu kasvaa 80% enemmän. Koe on niin osoittanut. Geenitekniikka tulee myös metsiin ja jo on geenikoivuja istutettukin. Metsiä on syytä lisätä luontoon

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Muistaakseni avohakkuun jälkeen menee 20-30 vuotta kunnes sama hiilinielu saavutetaan. Ei muutama vuosi." Näin määrittää Niko Kaistakorpi.

Miten nopeasti avohakkuualue saavuttaa saman hiilinielutason, mitä sillä oli enen hakkuuta riippuu täysin siitä, missä kunnossa hakattu alue ennen hakkuuta oli. Jos kysymyksessä on lahoontuva alue joka luovuttaa hiiltä, eikä sido, parempi tasapaino alkaa heti hakkuun jälkeen, kun lahoava puusto on pois korjattu.

Kun metsän kiertoikä on 80-100 vuotta, ennättää avohakkuualue toimia tehokkaana hiilinieluna ainakin 70 vuotta. Ilman hakkuita tuota mahdollisuutta ei ole. Hiilinieluna uudistettu metsä toimii heti kasvun alettua. Suurimmillaan nieluominaisuus on 30-60 vuoden iässä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, arviot ovat vain arvioita, mutta tuota on yleisesti käytetty.

Kuten kerroin, niin kuvaamasi lahoontuvat ja kasvunsa lopettaneet alueet eivät ole Suomessa nykyään tyypillisiä vaan hakkuut pääsääntöisesti kohdistuvat paljon nuorempiin ja vielä hyvässä kasvuiässä oleviin metsiin.

Tälloin keskiarvolle löytyy hyvinkin pohjaa. ja 30:ntä vuotta käytetään myös eri LUKEn laskennoissa.

Koitat nyt poikkeustilanteilla vesittää enemmistönä olevia hakkuutapauksia. Niilä on arvioille paljon suurempi merkitys.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi elää metsästä. Nokia oli vain lyhyt harharetki...

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Pitävätkö pääministeri Sipilän väitteet ”puna­vihreän puolen” metsä­kannoista paikkansa? Kävimme faktat läpi https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006023350.htm...

SILTI, J. SIPILÄ ON OIKEASSA USKOSSAAN.
METSIIMME.

Ehdottomasti on suotavaa hakata kaikki Suomen metsät nurin, siis kaikki, näreitä myöten. Myös kannot ja juurakot on nostettava, ennen maa-planeetan lopullista tuhoa. Ettei mene haaskuun. Myös kaikki Suomen ns. luonnonsuojelualueet. Mitä niitäkään pystyyn jättää. Savitaipaleella onneksi jo luonnonsuojelualueella seurakunta leiviskäänsä hakkaakin.

Näin toimien voimme myös moraalisesti hyväksyä taigan ja loppujen sademetsien koko ajan kiihtyvän metsäkadon. Hiilinieluista, päästökaupoista ja sen sellaisista harrastuksista puhuminen, tappiin asti, on joutavanpäiväistä. Hesarin eilisen jutun mukaan J. Sipilä on tämän sisäistänyt. Enemmän nurin vaan. Massiin vielä kun ehtii.

Ihminen on tällä planeetalla noin 300.000 - 250.000 vuotta tallannut. Vieläkö saha laulaa 50, tai 1000 vuotta, on enää encore.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset